lauantai, 8. elokuu 2009

Ei otsikkoa

Are you where you are?

Are you where you are not?

Go where you are and I'll wait for you - there.

Päässä lyö tyhjää.

Niin.

Tyhjää lyö.

Perkele!

Why?

tiistai, 4. elokuu 2009

Memory

I know

It hurts

For a while

I can feel

Your pain

Sometimes

But remember...

He's in your dreams

And when you wake

He won't go away

He's always there

So don't worry my dear

He is your guardian angel now

He's in our hearts

And in our minds

He won't go away

He's always there

So don't worry my dear

He is our guardian angel now

Tän kappaleen on kirjottanu mun ihana ystävä, jota ilman en vois elää.

Kiitos... I love U.

tiistai, 4. elokuu 2009

Good evening, ladies and gentlemen.

Me oltiin tänään Linnanmäellä.

Mun oli pakko mennä Maailmanpyörään, koska se oli mun rakkaan lempilaite.

Mua pelotti ihan kauheesti siinä alussa, mut sit se pelko lähti, koska mä tiesin, et mulla on suojelusenkeli.

Yhessä vaiheessa musta tuntui, et joku olis ottanu mun kädestä kiinni.

Se oli maailman ihanin tunne.

Mä aloin itkemään siellä.

Sillon mä tiesin, et mun rakas oli mun kanssa...

I lost my heart on the carousel.

P.S Ja aivan niinkuin Albus Dumbledore sanoi:

"Luuletko sinä, että ne kuolleet joita me olemme joskus rakastaneet jättävät meidät oikeasti?

Luuletko, ettemme muista heitä tavallistakin kirkkaammin juuri pahimmissa vaikeuksissamme?"

maanantai, 3. elokuu 2009

Ei otsikkoa

Kiitos kommentoijalle.

Joskus puhuminen vaan on niin vaikeeta.

Silloin kun on niin paljon sanottavaa, ettei tiedä mitä sanois.

Mä vihaan sitä tunnetta.

Mä oon avoin persoona, mun on helppo jutella muille ja mulle on helppo puhuu.

Silloin ku en osaa sanoo mitään, mua alkaa ahdistaa, koska haluisin saada mun ajatukset kuuluville.

Eilen mä toivoin merkkiä siitä, että mun rakas katselee mua sieltä kaukaa, missä ikinä onkin.

Se lähetti mulle tähdenlennon...

Mutta mä en nähny sitä, vaan mun kaverit näki.

Sitten toivoin uudestaan...

Ja saapui uusi tähdenlento, mutta mä en nähny sitäkään.

Well, we all cry at the same time tonight.

 

sunnuntai, 2. elokuu 2009

Ei otsikkoa

Mulla on outo olo.

Haluaisin kirjottaa, mutten tiedä mitä kirjottaisin.

Mulla on päässä niin paljon ajatuksia, että ne aiheuttaa tukoksen.

Mä en saa purettua mun tunteita sanoiks.

Ainoa asia minkä voin sanoo on, että mä oon surullinen ja ikävöin.

Mä voisin kuolla siihen tuskaan, mikä mun sisällä on.

Mä voisin kuolla siihen rakkauteen, mikä mun sisällä riehuu.

Kliseistä, mutta täysin totta.

Jotkut ei ehkä usko, mutta mä tiedän.

I'll be there.